Ihana kevät!

Mahtava auringonpaiste! Otin tänään aamulla kuvaa ikkunalaudalla itävistä yrteistä ja kasviksista, kun Mifu päätti poseerata minikasvihuoneen lasin läpi. Tästä se lähtee - kevät!

Hyvä vinkki kissan lääkintään

Mifune säikähti toissapäivänä ulkoilulenkillä naapuritalon mummoa ja juoksi päin betoniseinää satuttaen kaikki tassunsa ja vähän myös nenänpäätään. Lopputuloksena oli eläinlääkärireissu, antibioottikuuri ja kipulääkitys siihen saakka, kunnes tassut eivät näytä enää vaivaavan. Antibioottia ja kipulääkettä annetaan aamuin illoin ja lisäksihän Mifunella on myös beetasalpaajalääkitys kroonisen sydänsairauden hoitoon, joten taas päästään lääkitsemään kisua oikein urakalla. Ihanaa (not).

Kaikki kissanomistajat tietävät, miten äärettömän viheliäistä hommaa kissojen lääkitseminen on. Onneksi meillä on sattunut ihan uskomaton tuuri ja Mifune suhtautuu lääkkeen ottamiseen kuin se olisi jokin mukava yhteinen harrastus, joten en voi valittaa. Edesmenneen pikku-Bronsonin kanssa jokainen lääkkeenantokerta oli hirveää taistelua.

Koska molemmilla kissoilla on ollut sairauksia enemmän kuin olisi kohtuullista, niin olen tullut testanneeksi monia erilaisia lääkitsemistekniikoita ja ajattelin jakaa parhaaksi havaitsemani tavan antaa monta lääkettä - ja varsinkin pahanmakuisia lääkkeitä - kerralla. Sain tämän vinkin Facebook-ryhmässä eräältä henkilöltä, jonka nimeä en nyt tässä käy mainitsemaan, mutta olen vinkistä edelleen hyvin kiitollinen!

Homman juju on läpinäkyvä gelatiinikapseli, joita voi ostaa esimerkiksi netistä tai kysellä apteekista. Kannattaa valita kaikkein pienin koko ja sitäkin voi vielä leikata lyhyemmäksi saksilla, jos kyseessä on pentukissa tai muuten hankala tapaus. Kapseliin voi ahtaa niin monta erilaista lääkettä kuin siihen saa mahtumaan, kunhan pitää huolen siitä, että lääkkeet sopivat annettaviksi yhtä aikaa. Esimerkiksi Mifunelle annoin kapselissa pahanmakuiseksi tietämäni Tramalin (kipulääke) ja antibiootin yhdellä nielaisulla. Kapseli takertuu helposti kitalakeen, joten sitä kannattaa kostuttaa vaikka vedellä tai liukastaa jollakin rasvalla. Itse olen käyttänyt vehnänalkioöljyä, jota ostin aikoinaan Bronsonin FIPin tukihoitoa varten. Vehnänalkiöljyä voi antaa kissalle ja kissat (ainakin Mifu ja Bronsu) pitävät sen mausta. Kannattaa kuitenkin muistaa, että kaikki öljyt eivät sovi kissoille, joten suosittelen turvallisimmaksi vaihtoehdoksi ihan tavallista voita. Se ei ainakaan ole myrkyllistä. :)

Mifun aamu-combo: neljä tippaa Tramalia, puolitoista
antibioottitablettia ja 1/4 beetasalpaaja. Kuvassa myös
tyhjä gelatiinikapseli, johon lääkkeet laitetaan.

Tramal, antibiootti ja beetasalpaaja samassa kapselissa.

Tällä kapselikonstilla sain aikoinaan annettua myös vastahakoiselle Bronsonille useita eri lääkkeitä samanaikaisesti ja vehnänalkioöljy liukastaa kapselin niin liukkaaksi, että kissa ei oikeastaan edes ehdi huomata koko asiaa, kun lääkkeet ovat jo mahassa. Perään hieman vettä ruiskulla, niin avot! Tosin Bronson pelkäsi ruiskujakin, mutta se on taas eri tarina se...

Lopuksi pari kuukautta sitten kuvaamamme video, jonka oli tarkoitus esitellä, kuinka valtavan kiltisti Mifune osaa ottaa beetasalpaajalääkkeen aamuin-illoin. No, tietysti juuri kuvaushetkellä hän päätti ryhtyä hankalaksi ja alkoi huitoa minua tassullaan. :D Verrattuna vimmaisesti riehuneeseen Bronsoniin, Mifu on kyllä tässäkin kuin pieni (karvainen) enkeli.

Huom. Gelatiinikapselilinkki vaihdettu 18.8.2014.

Myyräseikkailu

Sunnuntaiaamuna Mifu oli päättänyt kylvettää lelumyyränsä juomakupissa.

Mauri Myyrän sunnuntai alkoi kylmällä kylvyllä.

Nostin myyrän kuivumaan kylpyhuoneen lämpöpatterille, jossa se kökötti koko eilisen päivän. Kun heräsin aamulla ja menin kylpyhuoneeseen, Mifu tuli tapansa mukaan kanssani aamupesulle - siis katselemaan. Tässä vaiheessa kerrottakoon, että Mauri Myyrä on sellainen vikisevä myyrälelu, joka vingahtaa aina, kun sitä heilauttaa tai se putoaa lattialle. Mifu äkkäsi välittömästi myyränsä kylppärin patterilta ja nappasi sen yhdellä tassunheilautuksella alas lattialle. Ja silloin myyrä alkoi huutaa. Ja se huusi, ja huusi ja huusi eikä lopettanut, vaikka yritin puristaa sen sisällä olevaa kaiutinta, hakkasin sitä lattiaan, ja paiskasin pari kertaa päin seinää.  

Lopulta säikähdin, että vinkinä herättää asunnon toisen ihmiseläjän, jonka työpäivän alkuun oli vielä monta tuntia aikaa, joten piilotin myyränpenteleen syvälle pyykkikoriin, mikä vaimensikin ääntä ihan kohtalaisesti. Siellä se jatkoi vikinäänsä ja kissa yritti tohkeissaan kaivautua myyrän perässä likaisten t-paitojen ja lakanapyykin joukkoon. Myyräparka oli kai yllättävästä aamupesusta järkyttyneenä jotenkin seonnut eikä sitä tosiaan enää saanut hiljennettyä millään konstilla. Siinä sitten aamutuimaan itsekseni ihmettelin, että on tämäkin aikuisen ihmisen hommaa, kätkeä nyt vinkuvia leikkimyyriä pyykkikoriin seitsemältä maanantaiaamuna.

Hetken tuumittuani päätin lopulta kantaa huutavan myyrän parvekkeelle ja sulkea oven. Matkalla myyrä kuitenkin hiljeni. Ilmeisesti ulkoruokinnalla uhkaaminen sai sen pään lopulta selkenemään ja sain juoda aamukahvit rauhassa.

Tänä aamuna juomakupista löytyikin sitten hiiri.

Onneksi hiiressä ei ole elektronisia äänilaitteita. 

Ystävänpäiväbloggaus

Hyvää ystävänpäivää kaikille kissojen palvelijoille ja miksei muillekin.

Juomakuppilöytö

Alankin keräilemään ( huom! tämä ei ole enää nykyään väärin kirjoitettu) tänne blogiin näitä kissan juomakupista löytyneitä tavaroita. Niitähän on jos jonkinlaisia.

Tänään epeli kantoi kippoonsa pöydälle unohtuneen pussinsulkijan ja jäi tyytyväisenä katselemaan sen lillumista vedessä.

Minä se olin.

Siellä lepää.

Trendikäs tuotepostaus

Useimmilla life style -bloggareilla on tapana tehdä tuotepostauksia, joten minäkin ajattelin olla sillä tavalla trendikäs ja kehua erästä hyväksi havaitsemaani tuotetta. Ja ei, näillä lukijamäärillä tämä ei todellakaan ole sponsoroitu kirjoitus, mutta jos joku haluaa maksaa, niin voin antaa tilinumeron. :P

Haluan nimittäin Mifunen puolesta kiittää kuvassa olevan leluhiiren valmistajaa/maahantuojaa. Näitä hiiriä on myyty isomman lelupaketin osana (2 kpl/paketti) ainakin S-ryhmän kaupoissa täällä Jyväskylässä. Meidän taloudessamme ensimmäisen ostamamme pakkauksen hiiret leikittiin loppuun (siis todellakin purtiin halki ja kappaleiksi) parissa kuukaudessa ja nyt löysin paikallisesta S-marketista uuden paketin, jonka ensimmäinen hiirilelu aiheutti välittömästi villin riehuntakohtauksen, kunnes onneton katosi jonnekin, minne lie, kirjahyllyn tai muun kalusteen alle. 

Mikään toinen rapiseva hiirilelu ei ikinä ole innostanut Mifua yhtä paljon, joten nämä hiiret ansaitsevat todella kiitoksen. En tiedä, mitä te siellä tehtaalla näihin laitatte, mutta kyllä toimii!

Nuo muut pakkauksessa olevat lelut eivät sen sijaan ole kiinnostaneet pätkän vertaa, joten jatkossa laittakaa niihin pusseihin pelkkiä hiiriä, kiitos.

Pakkauksen toinen hiiri oli pakko antaa heti leikkeihin.
Tämä kaveri on vielä koskematon.

Leluista puheen ollen: Mifunella on järjenvastainen taipumus kantaa kaikki suuhun mahtuva ennen pitkää juomakuppiin, josta on tullut kalastettua kaikennäköistä tavaraa sukista pullonkorkkeihin. Useimmiten juomakupista löytyy leluja, kuten tässä taannoin tämä äsken kehumani leluhiiri.

Haa! Sinne meni.

Ja siellä se on.

Viime aikoina vesikupista on toistuvasti löytynyt myös ovistoppari. Kerran heräsin yöllä siihen, että tiskipöydälle kuivumaan jätetty stoppari pudota kopsahti lattialle ja heti tämän jälkeen kuului paljon puhuva molskis. Aamulla kumikapula löytyi tutusta paikasta.

Kiitos, kissa.

Kattila muutti uuteen kotiin!

Vuosi vaihtui ja viime postauksesta onkin vierähtänyt rutkasti aikaa. Marraskuun lopussa muutimme uuteen asuntoon. Lisäksi emäntä on ollut useita viikkoja poissa kotoa, joten Mifunella on ollut kovasti totuttelemista elämänmuutokseen. Nyt se on kuitenkin jo asettunut taloksi uuteen asuntoomme eikä feromonihaihdutintakaan ole tarvittu. Kunpa vain naapurista joka ikinen arkipäivä kuuluva poraaminen loppuisi. Siitä emme tykkää kumpikaan, en minä eikä kissa.

Tässä vähän kuvia muuton ajalta ja sen jälkeen.

Muuttolaatikoista oli paljon hupia.

Karvainen muuttomies väsähti melko nopeasti ja
jätti raskaat työt ihmisten hoidettavaksi.

Kirjaton kirjahylly on mitä oivin kiipeilyteline.

Viemäri. Aina yhtä viihdyttävä ja mielenkiintoinen.

Uudenvuoden raketit saivat silmät suuriksi.
Edellinen asunto sijaitsi aivan moottoritien lähellä ja ilmeisesti
se oli siksi äänieristetty todella hyvin.
 Rakettien pauke oli Mifulle ihan uusi ja hieman
pelottava kokemus. 

Mifu löysi nopeasti itselleen lempipaikan uudesta kodista.
Se on olohuoneen ikkunalaudalla, lämpöpatterin päällä, isännän
tietokoneen takana. Siellä on lämmin köllötellä.