Parvekeviljelyä

Minulla on nyt jo yli vuoden ajan ollut ensimmäistä kertaa elämässäni parveke, ja jo viime kesänä innostuin viljelemään parvekelaatikoissa erilaisia yrttejä. Tänä kesänä viljely on laajentunut yrttien lisäksi myös kirsikkatomaatteihin. Kissaperheessä vain tämäkin asia tuntuu välillä niin tavattoman hankalalta. Jo siemeniä kylväessä täytyi ottaa huomioon, että kaikki missä ei ole kantta, päätyy väistämättä kissojen suuhun tai lattialle (luultavimmin sekä että). Tästä syystä taimet piti kasvattaa muovisissa, kannellisissa tomaattirasioissa huoneessa, johon kissoilla ei ole vapaata pääsyä. Parvekelaatikoissa taas on se vika, että Mifunen mielestä ne ovat parvekkeella sitä varten, että hän voi istua niissä katselemassa maisemia. Tämä ei haitannut talvella, mutta nyt olisin suonut, että rucolan päällä ei istuta. Turha toivo. Onneksi basilika sentään kasvaa ihan kivasti ja persiljakin on... no hengissä.

Osaatteko arvata, missä kohtaa tässä kuvassa on pulskan kissan istumapaikka?

Parvekkeella olisi kiva pitää myös joitain kukkivia kasveja. Mutta kaikille kissanomistajille suosittelisin, että niiden on syytä olla todella pahanmakuisia, koska muuten käy kuten minun orvokeilleni. Bronson nimittäin söi niistä kaikki kukat - vain vihreät varret ja lehdet jäivät jäljelle. Orvokit olivat aluksi lattiaruukussa, mutta siinä ne olivat aivan liian hyvin kissan hampaiden ulottuvilla. Niinpä siirsin ne ylemmäs, toiseen parvekelaatikkoon, mutta tämäkään ei auttanut. Bronson kiipesi penkin selkänojalle ja jatkoi kukkasilla herkuttelua. Valkoiset orvokit eivät tästä traumasta enää selvinneet, vaan kuolivat pois. Siniset orvokit sen sijaan jatkoivat sisukkaasti uusien kukkanuppujen kasvattamista, vaikka kissa kävi syömässä kukkia sitä mukaa pois, kun uusia ilmestyi. Orvokin onneksi lähdimme heinäkuun puolivälissä yli viikon mittaiselle lomamatkalle ja sillä aikaa kukkaparka ehti toipua aika hienosti. Vai mitä sanotte?

Orvokki kukkii taas!

Parveketomaatti on toistaiseksi säästynyt kissojen tuhotöiltä, vaikka siinä on kivat roikkuvat lehdet ja se sijaitsee aivan kissojen kiipeilypuun juurella. Luulen, että tomaatin onneksi on koitunut se, että se on liian veltto kiipeilyyn ja tomaatit sijaitsevat suhteellisen korkealla, joten niiden hamuaminen palloleikkeihin ei onnistu. Viime kesänä tein sen virheen, että ostin torilta kirsikoita ja jätin ne yöksi keittiön pöydälle laakeaan kulhoon. Aamulla puolet kirsikoista oli levitetty ympäri keittiön lattiaa ja suurinta osaa oli maistettu. Sen jälkeen kaikki pyöreät hedelmät on säilytetty korkeassa maljakossa, josta kissa ei pysty vierittämään niitä pois. 

Tomaattivahti nukahti kesken vahtivuoron.