Bronsonin pitäisi saada toipuakseen myös reilusti A-, B-, C- ja E-vitamiineja, joita kävin tänään etsimässä apteekista ja luontaistuotekaupasta. Nestemäistä E-vitamiinivalmistetta ei löytynyt mistään, joten meidän on tyydyttävä vehnänalkioöljyyn, jossa on paljon E-vitamiinia. Tarjosin pojulle tänään jauhelihan joukossa Multicat-vitamiinivalmistetta jauhettuna sekä pisaran vehnänalkioöljyä, mutta kaveri teki perinteisen temppunsa ja kieltäytyi syömästä ruokaa, koska se haisi ilmeisesti oudolle. Mifune taas - ihme eläin - söi kokonaisen Multicat-tabletin kuivamuonan joukossa ilman mitään ongelmia. Voi, kunpa Bronsoninkin lääkitseminen olisi yhtä helppoa. Mikään ei tunnu auttavan. Ostin eläinkaupasta superherkkuna mainostettuja broilerinsydämiä, jotka kyllä näköjään maistuvat herkullisilta sellaisenaan, mutta jos niihin on ripoteltu yhtään C-vitamiinijauhetta, niin ne lakkaavat kiinnostamasta välittömästi. Jos jollakulla on hyviä ideoita, miten kaikkeen epämääräisen tuoksuiseen ja makuiseen suurella vastenmielisyydellä suhtautuvaa kissaa voisi lääkitä, niin otan vinkit ilolla vastaan.
 |
| Rento potilas. Ja ei, tätä kuvaa ei ole otettu piikin antamisen jälkeen, vaan pari päivää sitten. :) |
PS. Ensimmäinen piikityskerta meni aika hyvin, vaikka jouduinkin pistämään kolme kertaa ennen kuin sain kaiken lääkkeen kissaan. Aina, kun kissa liikahtaa hieman, säikähdän, että NYT SE LIIKKUU JA PIIKKI KATKEAA SEN SISÄÄN! Pelkään verikokeessakin aina sitä, että yhtäkkiä heilautan jotenkin refleksillä kättäni ja piikki katkeaa sinne verisuoneen. Näin taannoin erään kauhuelokuvan, jonka yhdessä kohtauksessa kävi juuri näin ja se oli ehkä kamalin kauhuelokuvakohtaus ikinä. Hyi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.